SILMÄSAIRAUDET

Silmänpainetauti (glaukooma)
Glaukooma eli silmänpainetauti on ääreisnäköä vaurioittava, usein hitaasti ja salakavalasti oireetta etenevä silmäsairaus. Glaukooman aikainen toteaminen ja hoito hidastavat näkövammojen kehittymistä.

Hitaan etenemisen lisäksi avokulmaglaukooman havaitsemisen ongelmana on, ettei se oireile. Normaalin silmänpaineen viitealue on 10–21 mmHg ja glaukoomavaurioiden riski kasvaa, kun silmänpaine nousee. Kuitenkin puolella glaukoomaa sairastavista silmänpaine on normaali. Silmälääkärin tekemää terveystarkastusta suositellaan 40–45-vuotiaille noin viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaille noin kolmen vuoden välein. Tarkastus on syytä tehdä tarvittaessa useamminkin, mikäli silmälääkäri näin arvioi ja erityisesti silloin, kun on useita riskitekijöitä. Suurimmat glaukooman riskitekijä ovat silmänpaine, ikä, sukurasitus, mykiön hilsetystauti ja likinäköisyys.

Lue lisää: www.kaypahoito.fi 

Silmäsairaudet

Harmaakaihi aikuisilla
Kaihi on yleisimpiä heikkonäköisyyden syitä maailmassa. Ikääntyminen on sen tärkein syy ja leikkaus ainoa hoito. Leikkauspäätökseen vaikuttavat muutkin syyt kuin näkökyky. Leikkauksen jälkihoito vaatii potilaan omaa panosta tai ulkopuolisen apua.

Kaihissa mykiö samentuu ja valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu: näkö heikkenee. Mitä vanhempi ihminen on, sitä todennäköisemmin hänellä on toisessa tai molemmissa silmissä kaihi. 65–69-vuotiaista se on noin 16 prosentilla mutta yli 85-vuotiailla jo runsaalla 70 prosentilla. Samentumien kehittymistä mykiöön pidetään normaalina ikään liittyvänä asiana; sitä voidaan verrata esimerkiksi hiusten harmaantumiseen. Vaikka harmaakaihi kehittyy kaikille, aivan kaikilta sitä ei tarvitse leikata. Keskimääräinen kaihileikkauspotilas on Suomessa 72–74-vuotias.

Lue lisää www.kaypahoito.fi 

Diabeettinen retinopatia
Arviolta lähes puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta, ja määrä lisääntyy nopeasti. Diabetes vaikuttaa myös silmiin. Huono hoitotasapaino ja diabeteksen pitkä kesto lisäävät diabeettisen verkkokalvosairauden vaaraa. Diabeettinen verkkokalvosairaus, retinopatia, on työikäisten tärkeimpiä näkövammaisuuden syitä ja näkövammaisuuden kolmanneksi yleisin syy 65 vuotta täyttäneillä. Tätä nykyä Suomessa on runsaat 1 000 diabeteksen vuoksi näkövamman saanutta. Tehostunut seuranta ja parantunut diabeteksen ja verkkokalvosairauden hoito ovat kuitenkin kohentaneet tilastoja: viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana diabeteksesta aiheutunut sokeutuminen on vähentynyt puoleen entisestä.

Diabeettinen retinopatia kehittyy salakavalasti eikä yleensä pitkään aikaan anna mitään oireita. Oireettomuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että silmänpohjamuutoksia ei ole. Taudinmääritystilanne saattaa joskus tulla aivan yllättäen, kun äkillinen näön menetys tai voimakas silmäkipu saavat potilaan hakeutumaan päivystysvastaanotolle.

Lue lisää www.kaypahoito.fi 

Lähde: Silmätaudit: Käypä hoito -suositus, 2010

© 2010 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim